keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

"Talousdemokratian" ääliömäisyydesta



Pienpuolueiden ehdokkaiden vaalikonevastauksien innoittamana päätin kirjoittaa mielipiteeni nk. "talousdemokratiasta". Tämä on siis nykyiseen rahajärjestelmään kriittisesti suhtautuvien, todennäköisesti Youtuben amerikkalaisista huuhaa-propagandavideoista innoituksensa saanut liike, jonka tunnetuin kannattaja Suomessa lienee kansanedustaja ja ex-kurlaaja Markku Uuspaavalniemi. Uuspaavalniemen (ja myös pitkälti muiden talousdemokraattien) taloudellista kompetenssia kuvaa hyvin Uusiksen kehoitus vuosi-pari sitten: ihmisten tulisi vetää rahansa pois pankeista! Perusteluina mikäpä muukaan kuin rahajärjestelmän vääjäämätön romahdus. Noh, Uusiksen neuvoilla kyseinen romahdus olisi ainakin tapahtunut 100% varmasti. Myös Zeitgaist-liike sijoittuu ajattelultaan hyvin lähelle talousdemokraatteja, mutta sitä käsittelen myöhemmin.Youtuben huuhaavideo-argumenttia tukee muuten mm. se, että talousdemokraattien nettisivulla "vaihtoehtoisista uutisista" ylimpänä on Alex Jones, joka on ehkä hörhöin salaliittoteoreetikko, jonka juttuihin olen joutunut elämäni aikana törmäämään.

Talousdemokraattien ajattelun, ja sen virheiden, ydin on rahajärjestelmän uuden rahan luomisprosessi. Tiivistettynä todettakoot, että rahan määrän kasvu yhteiskunnassa on prosessi, joka lähtee liikkeelle keskuspankin rahoituksesta. Keskuspankki tekee päätökset uuden rahan työntämisestä markkinoille, jonka jälkeen ne lähtevät kiertoon kansantaloudessa. Alkuperäinen lisärahoitus kertautuu luottojärjestelmässä, kun liikepankit myöntävät ihmisille luottoa rahalla, jonka muut ovat pankkiin tallettaneet. Prosessi kertautuu, kunnes tallettajat hakevat talletuksensa pankista takaisin. Siihen, miten paljon alkuperäinen keskuspankin rahoitus kertautuu markkinoilla, vaikkuttaa mm. valtion asettama vakavaraisuusvaatimus ja pankkien yleinen riskinotto - sillä onhan selvää, että jos kaikki esim. pankkikriisin seurauksena lähtevät hakemaan talletuksiaan pankista, ei siellä ole oikeasti tallella muuta kuin se, minkä pankit ovat pitäneet riskivarantona (eivätkä lainaneet/sijoittaneet eteenpäin), joka on minimissään vakavaraisuusvaade. Tämä siis selittää pankkien kaatumisen taloudellisissa kriiseissä. Miksi rahaa sitten ylipäänsä lisätään? Eikös se olisi reiluinta, että rahan määrä olisi aina stabliili ja rahan arvo sidottu esim, kultaan? Ensiajattelemalta ehkä näin, mutta mitä käy, kun ihmisten määrä ja tuotannon ja vaihdon arvo kasvaa? Rahan arvo lähteekin nousuun ja syntyy deflaatiokierre. Rahan määrän on siis kasvettava, mikäli talouskin kasvaa. As simple as that.

Kysymyksessä ei kuitenkaan ole mitenkään hämärä, epärehellinen tai välttämättä mitenkään erityisen kestämätön menettely, toisin kuin talousdemokraatit tahtovat väittää. Onhan menetelmää (ekspansiivista luotonantoa) käytetty jo Medicien ajoista lähtien pankkimaailmassa. Kyseessä ei siis ole mikään "virtuaalisen rahan luominen tyhjästä", kuten eräät kansanedustajaehdokkaatkin ovat vaalikoneisiin vastanneet. Olennainen kysymys on vain siitä, miten suuret pankkien riskivarannot ovat. Renessanssin ajoista ne ovat epäilemättä pienentyneet. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ekspansiivisen luotonannon kieltäminen (eli 100% vakavaraisuusvaateet) olisi myöskään järkevää, sillä silloinhan iso osa varallisuudesta seisoisi turhaan pankeissa, eivätkä ne olisi ihmisten aktiivisessa käytössä. Luotonannon perimmäinen merkityshän on se, että ylijäämärahoitusta välitetään niille, joilla on pulaa rahoituksesta, ja vastineeksi maksetaan luotosta korko. Jollei järjestelmää olisi, olisi mm. omakotitaloasunnon hankkijan huomattavasti vaikeampi hankkia asuntolainaa kuin nykyään. Onko siinä jotain pahaa, että ihminen haluaa hankkia omistusasunnon lainarahalla eikä odottaa 50 vuotiaaksi? 100% vakavaraisuusvaade tekisi myös käytännössä pankkitoiminan mahdolliseksi vain niille, joilla on jo ennestään omaa pääomaa lainaksi annettavaksi. Lisäksi se tekisi yksityisten pankkien talletustoiminnan käytännössä kannattamattomaksi, sillä pankki ei saisi talletuksista mitään voittoa. Se nostaisi huomattavasti yleistä korkotasoa ja heikentäisi rahoituksen välitystä yhteiskunnassa, mikä heikentäisi yleistä talouskasvua. Minä en ainakaan hyväksy sitä, että vaikka vanhustenhuoltoa jouduttaisiin leikkaamaan joidenkin talousdemokraattien epämääräisten uskomusten takia. Talousdemokratian ydin, pankkien 100% vakavaraisuusvaade ei siis poista työttömyyttä ja puolita työaikaa, kuten talousdemokraattien nettisivuilla väitetään.

Sosiaalidemokratiaa tämä maa tarvitsee, eikä mitään talousdemokratiaa.


Ps. Talousdemokraatit vaativat myös mm. siirtymistä kahdenväliseen ulkomaankauppaan, jossa ei käytetä rahaa vaihdon välineenä (kuten kylmän sodan idänkauppa). Harmi vaan, että se on multilateraalista rahassa mittavaa kauppaa tehottomampaa, koska vienti tulee aina korvata tuonnilla samasta maasta, eikä siinä ole mitään etujakaan nykyiseen järjestelmään verrattuna. Myöskin ajatus siitä, että heikentämällä yksityistä luotonantoa ratkaistaisiin julkisen vallan velkaantumisongelmat on täysin absurdi: sehän tarkoittaisi vain sitä, että valtion olisi aina pakko tehdä leikkauksia, mikäli velkaa ei ole saatavilla!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti