Valtionvarainministeriö kaavailee kilometrikorvausten
verovähennysten puolittamista yli 15000 km vuodessa menevältä osalta. Tämä
tarkoittaisi pudotusta 45 sentistä 25 senttiin per kilometri. Kuinkas
yllättävää lähes kaikki etujärjestöt työntekijöistä työnantajiin vastustavat
ehdotettua leikkausta. Vastustus on sikäli ymmärrettävää, kun käydään omalle
kukkarolle, mutta yhteiskunnan yleisedun kannalta pudotus on ehdottomasti
suositeltava.
Työmatkojen kilometrikorvausten verovähennystä perustellaan
työmatkasta koituvien ylimääräisten kulujen korvaamisella. Talouselämä-lehden mukaan korvaus on kuitenkin autonkäytön nykykustannukset huomioon ottaen
ylimitoitettu jopa henkilökohtaisella tasolla: keskimäärin kulut jäävät
vakuutukset mukaan lukien alle 20 senttiin per kilometri. Työmatkoilla tehdään
siis selvää voittoa, mikä on pois vähemmän matkustavien verorahoista.
Toinen hyvä syy verovähennysten leikkuulle on autonkäytön ulkoisvaikutukset. Olen tuonut aiemminkin esille autonkäyttöön liittyviä moninaisia yhteiskunnallisia kustannuksia, eikä
suinkaan vähäisin niistä ole pakokaasupäästöjen vaikutus ilmastoon. Muita kustannuksia ovat mm. teitten ja parkkipaikkojen ylläpito, ruuhkautuminen ja melu. Työmatkojen
verovähennys heikentää kannusteita etsiä tehokkaita ratkaisuja logistiikkaan ja työpaikan sijaintiin. Se on eturyhmien aikaansaama privileegio,
jolla ei ole laajempaa taloudellista tai sosiaalista perustetta.
SAK, Metalliliitto, Suomen yrittäjät ja Veronmaksajien
keskusliitto voisivat miettiä vähän enemmän myös autottomia ja lyhyitä matkoja
kulkevia jäseniään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti