Tervetuloa blogiini. Tässä blogissa pohdin yhteiskunnallisia ja poliittisia kysymyksiä ja kommentoin ajankohtaisia tapahtumia. Kommentointi ja omien näkemyksien esittäminen on sallittua - jopa suotavaa.
maanantai 6. joulukuuta 2010
Vihreitä työväenpuolueita vai isänmaallisia ympäristöpuolueita?
Vihreät De Gröna avasi jälleen Suomen puolueiden imagopelin uudella logollaan, jossa komeilee Suomi-leijona. Varsin mielenkiintoinen ja yllättävä valinta todellakin. Odottelen innolla, leviävätkö leijonakorut ja -tatuoinnit nyt suureen suosioon vihreiden kannattajien keskuudessa.
Mutta asiaan: viime aikoina Suomen poliittisessa kentässä on haettu erilaisilla imagokampanjoilla suosiota ilmeisen kaukaa omista perinteisistä kannattajista. Pelin avasi kokoomus julistautumalla työväenpuolueeksi ja myöhemmin vihreäksi puolueeksi. vasemmistoliitto julistautui punavihreäksi ja nyt vihreät... isänmaalliseksi? Näistä imagotempuista ainut uskottava on vasemmistoliiton punavihreys, sillä vihreät arvot on kuuluneet puolueen ohjelmaan jo pitempään, vaikkakin vasureiden ay-savupiipunhalaajasiipi ei sitä helpolla nielekkään. En epäile etteikö kokoomuksestakin löytyisi vihreitä arvoja, mutta ainakin nykyinen hallitus on ollut poikkeuksellisen ympäristönsuojelunvastainen, enkä puhu nyt ydinvoimasta. Työväenpuolue-kokoomus taas kuulostaa lähinnä naurettavalta.
Vihreiden avaus on taas lähinnä hämmentävä. "Uusi Suomi" -ilmauksen voi helposti tulkita muutosmyönteiseksi, mutta entä perinteisiä arvoja edustava Suomi-leijona? Ilmeisesti vihreät haluavat provosoida konservatiiveja ja maahanmuuttovastaisia, mikä tuo logolle tiettyä huumoriarvoa. Tuntuu kuitenkin hiukan oudolta, jos puolueen logon ainut merkitys on vastapuolen provosointi käyttämällä heidän symboliikkaansa. Pahoin pelkään, että vihreiden tempaus saa vihreät näyttämään lähinnä epätoivoisilta perussuomalaisten edessä.
Tätä koko imagotemppuilubuumia on edeltänyt pitkä purnaus siitä, että Suomen puolueet muistuttavat liikaa tosiaan. Ei tämä ilmeisesti liikkuvien äänestäjien kannatuksen tavoitteluun pyrkivä äänestäjien hämmennys ainakaan paranna asiaa tai lisää perinteisten puolueiden legimiteettiä äänestäjien joukossa. Ennemminkin toivoisin, että puolueet ottaisivat selkeämmän kannan omien ydinkysymystensä ajamisessa. SDP alkaa hiljalleen palailla juurilleen Lipposen oikeistodemarikaudelta. Vihreät on selkeästi liberaali ympäristöpuolue, eikä imagotempuilla muuksi muutu. Samoin on kokoomuskin Suomen ainoa varteenotettava oikeistopuolue, eikä varmasti ole liikkumassa vasemmalla työväenpuolue-tempauksestaan huolimatta. Keskustasta en ole koskaan oikein tajunnut, mitä se edustaa, mutta eipähän tuo ole toisaalta yrittänytkään olla mitään muutakaan. Jotta ihmisten luottamus ja kiinnostus politiikkaa kohtaan palautuisi edes osittain, pitäisin hyvin suotavana, että puolueet uskaltaisivat rohkeasti edustaa omaa ideologiaansa, eivätkä yrittäisi jatkuvasti häivyttää sitä piiloon.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti